Tämän vuoden tunturisuunnistus järjestettiin Äkäslompolossa. Viimeksi olin ko. paikassa tunturisuunnistamassa 2004 parisarjassa miesten pääsarjassa.. Silloin se juoksu kulki kevyemmin ja matkatkin oli hieman pitempiä.. Tänäkin vuonna minulle riitti miesten yksilösarjan B tason matkat eli lauantaina 17.5 kilsaa ja sunnuntaina 16.7 kilsaa. A sarjassa olisi kyllä samalla rahalla päässyt 5 kilsaa pitemmän matkat!

Perjantai-lauantai yöjunalla Kolariin ja siitä sitten bussilla Äkäslompoloon. Siinä ehti syömään mökissä pussipastaa ja sitten klo 14:00 oli yhteislähtö, jolloin kaikki reilu 800 suunnistajaa lähti Nilivaarasta kohti tuntureita. Ensimmäinen rasti oli Kesänkitunturin juurella suolla. Eihän se juoksu nyt kevyttä ollut, mutta hyvin sitä omaa vauhtia jaksoi taapertaa. Rasti löytyi onneksi hyvin. Kakkosrasti olikin sitten jo Tahkokurun laavulla eli hieman nousua.. ylämäessa joutui jo laittamaan kävelyksi. Tahkokurun laavulta sitten Kukaksen rinteille.. Siellä parit rastit ja sitten jo lähdettiin kohti Navettagalleriaa, missä oli maali. Vikalta rastilta tuli tehtyä lähtö väärään suuntaan eli 5 minuuttia meni siihen sekoiluun. Muuten ei pahoja virheitä tullut, vauhti nyt oil mitä oli. Oli yllättävää, että aika yksin sain mennä koko matkan.

No sunnuntaina sitten lähdettiin taas yhteislähdöllä jostain syystä. Yleensä ollut takaa-ajona lähdöt. Nyt ensimmäinen rasti oli Kukaksen juurella eli lähdöstä juostiin pari kilsaa polkua pitkin ryhmässä. En tykännyt, mutta ykkösrastin jälkeen sai mennä kyllä rauhassa.. Kakkosrasti Lainio tunturin rinteillä ja siitä sitten kolmoselle Pyhätunturin päälle.. Olipa ikävä ylämäki, mutta Pyhätunturi mahtavaa maastoa. Ei ole juurikaan rakkakivikkoa, mitä muuten riittää liian kanssa Ylläksellä. Kahteen tuntiin jaksoin ihan hyvin nylkyttää, mutta sitten alkoi väsy painamaan. Samalla tuli tehtyä pari typerää virhettä kahdelle viimeiselle rastille.. Eipä juuri nyt tulosten kannalta ollut merkitystä, mutta harmittaa tuollaiset virheet.

Mukava oli taas tapahtuma. Maastollisesti kyllä viime vuoden Kiilopään maisemat ovat paremmat. Ensi vuonna Kilpisjärvelle, sielläkin kai rakkakiveä riittää..