maanantai, 9. marraskuu 2020

Yö rogaining 2020

Kovin vähissä ovat olleet urheilutapahtumat tänä vuonna, mihin on tullut osallistuttua. Suurin syy tähän on tietysti tuo yksi nimeltä mainitsematon virustauti.. Pirkan Hölkkäkin piti sen takia perua, tosin itsellä on taas koko syksyn ollut akillesjänne niin tulehtunut vasemmassa jalassa, ettei sillä olisi pystynyt Pirkkaa juoksemaan. Nyt kinttu on paremmassa kunnossa, toivottavasti ei kipeydy enää hetkeen!

Onneksi sentään Yö Rogaining järjestettiin! Sinne siis mentiin toki mukaan taas. Tapahtuma keskuksena oli tällä kertaa Pirkkala. Perinteisesti tapahtumassa on joko ollut pakkasta tai sitten viime vuosien tapaan nollakeliä ja vesisadetta.. Nyt jo viikkoa aikaisemmin alkoi ennusteiden perusteella näyttämään, että tällä kertaa olisi oikeastaan paras mahdollinen keli tapahtumalle, joka marraskuussa voi olla.. Ja niin kävikin! Ei satanut vettä ja koko yön oli lämpöasteita reilusti, lähellä kymmentä astetta. Kun ei vettäkään ollut satanut pariin päivään, niin maasto ja tiet olivat kuivia. Pientä tuulta oli kyllä yöllä, mutta ei sitä voi valittaa.. 5/5 siis ilmojen puolesta.. ja kyllä toki järjestelyidenkin puolesta täytyy antaa 5/5.

Päätimme ensiksi kiertää reitin maaseudulla. Laskimme, että kun tuon lentokentän kiertelee, niin siitä tulee sellainen 45 km reitti. Sen jälkeen sitten katsellaan kelloa ja fiilistä, ja lähdetään kiertelemään kaupunkialueilla olevia rasteja. Tuo 45 kilsaa kyllä meni kevyesti ja mukavasti.. ja nopeammin kun olimme ajatelleet. Tämän kierroksen jälkeen ajeltiin Pirkkalan kuntoradoilla ja sitten Pirkkalan mäkkärillä kevyt tankkaus.. jaksoi kiertää tuon loppulenkin kevyesti. Itse asiassa aikaa olisi jäänyt vielä myös hakea pari rastia, kun Hatanpäällä olisi mennyt junaradan toiselle puolelle. No jätetään toki jotain parannettavaa myös ensi kertaan! :)

2020%20reitti.jpg

perjantai, 13. maaliskuu 2020

Vuokattihiihto 2020, 14.3. peruttu

On tämä kyllä ollut todella haasteellinen talvi kertakaikkiaan. Kelit ovat olleet täällä etelässä todella surkeita talviurheilun kannalta. Lähestulkoon kaikki 900 kilsaa, jotka olen hiihtänyt, niin olen ne hiihtänyt 1 - 1.5 km radoilla. Tarkoitus oli sentään edes osallistua Vuokattihiihtoon. Kävin muutama viikko sitten oikein ostamassa uudet Fischerin reikäkärjet tapahtumaa varten.. No nyt se corona sitten saapui ryminällä myös Suomeen ja useita tapahtumia on peruttu. Näin ollen myös tämä Vuokattihiihto muiden mukana. Oikea päätöshän se oli, terveys ennenkaikkea. Toivottavasti vaan nyt epidemia menisi nopeasti ohitse ja yhteiskunta pääsisi takaisin normaaliin arkeen.

maanantai, 11. marraskuu 2019

Yö Rogaining 8.11. - 9.11.19

Viime viikon perjantai - lauantai yönä tuli jälleen osallistuttua Sannan kanssa Yö rogaining tapahtumaan. Tämähän oli tapahtuman juhlakerta eli kymmenes Yö rogaining. Ensimmäinen kerta on jäänyt meiltä väliin.. silloin ajattelin, että kuka hullu marraskuussa yöllä etsii räntäkelissä kokoyön rasteja metsästä raskaan työviikon jälkeen, kun myös nukkua voisi.. 
Niinpä niin ja taas mentiin!

Kelihän oli sellainen mitä sääennusteet ennakoi eli alkuun lämpötila oli nollassa.. pikkuhiljaa keli meni suojan puolella ja yön aikana satoi räntää ja vettä. Taisi olla hetkiä, jolloin ei satanut. Keli oli haastava, vaikka on asialliset kamppeet, niin kyllä se kosteus silti tuntuu luissa ja ytimissä. Lisäksi alkuyöstä oli myös raskasta sotkea pyörällä, kun pieni sohjokerros jarrutti matkantekoa. Viimeiset pari tuntia taasen oli polut ja tiet jo niin jäisiä pienellä vesikerroksella höystettynä, että ilman nastarengasta ei ihan rennoin rantein voinut pidellä ohjaustankoa. Kuitenkin mielestäni keli ihan sikäli mukava, että vaikka märkää oli, niin kuraa ei lentänyt vielä tuona yönä. Riitti, kun kamppeet laittoi kuivumaan. Ei ollut mies, pyörä ja vaatteet yltäpäältä täynnä mutaa ja hiekkaa tällä kertaa. Mieleeni muistui vuosi sitten Nokialla käyty Yö rogaining.. siellä oli esim. Koukkujärven tienoolla pieni hiekkatietaival sellainen, että pyörä ui keskiötä myöten hiekkaliejussa. Joten lopunkaiken tästä kelistä tykkäsin enemmän.

Suunnittelimme reitin niin, että siinä oli isoja rastipisteitä päävalintoina ja matkalla aina haimme myös reitille osuvia pikkupisteisiä rasteja. Lisäksi suunnittelimme reitin niin, että se on mielenkiintoinen pyöräillä. On kaupunkia ja hiljaisempia tieosuuksia, hieman ulkoilureittejä ja polkuja. Jätimme suosilla Kaupin metsän ja Lamminrahkan väliin. Lisäksi oli  tarkoitus, että jos aikaa jää, niin lopuksi käydään Kaupingissa vielä hakemassa muutamat pisteet. Tämä reitti jäi väliin, kun haastavan kelin takia matkavauhti ei ollut parasta mahdollista. Jos oikein olisi pisteitä lähtenyt kunnolla räknäämään suunnitteluvaiheessa, niin tulos olisi saatu paremmaksi. Mutta nyt itsensä haastaminen ja raitis ulkoilma oli tärkein lähestymiskulma tapahtumaan. 

Mukava oli tapahtuma taas ja hyvin järjestetty. Iso käsi järjestejille nousee. Kun sitä työmäärää tarkemmin miettii, mitä on tehty tapahtuman eteen, niin Haapikselle täytyy nostaa kypärää ylös! Itse on joskus parit pienet iltarastit järjestänyt ja niidenkin eteen on joutunut tekemään töitä jonkin verran. Nyt puhutaan kuitenkin hieman eri mittaluokan tapahtumasta.

maanantai, 7. lokakuu 2019

Pirkan Hölkkä 2019

Tämän vuoden Pirkan Hölkästä ei omalta osaltani ole kovin paljoa raportoitavaa. Nimi oli listassa, mutta tuloksissa lukee DNS. Tässähän tuli käytyä viikko sitten maanantaina Tampereen iltarasteilla suunnistamassa Jukolan Viestin tämän kesän maastoissa. En edes huomannut, että jalka olisi mitenkään vääntynyt, mutta puolessa välissä rasteja oikean jalan akillesjännettä alkoi särkemään ja kovaa. Yhden ojan ylityksessä hyppyliike oli liikaa, ja pari kilsaa täytyi köpötällä maaliin kun jalka ei kestänyt juoksua.. Varmaan joku venähdys, mutta ei tällä kintulla olisi eilen pystynyt juoksemaan Pirkan Hölkkää. Itse asiassa 100 metrin juokseminen oli vielä eilen tuskaa, joten ensi vuonna sitten uudella innolla hölkkään.. Jos nyt tällä viikolla koipi paranisi sen verran, että ensi suunnuitaina voisi treenimielessä hölkkäillä talkoohölkässä reitin läpi.

torstai, 8. elokuu 2019

Tunturisuunnistus 2019

Tämä vuoden tunturisuunnistus järjestettiin Kilpisjärvellä. Tätä ennen tuli oltua viikko asuntoautolla pyörimässä Pohjois-Norjassa. Täytyy kyllä sanoa, että siellä sitä upeaa maisemaa riittää ja mahtavia patikkapolkuja! Viikko meni kyllä todella nopeasta.. ja ennen tätä tuli kierrettyä Koillismaan rastipäivien osakilpailut Posiolla ja Kuusamossa. Noista rastipäivistä voisin sanoa, että upeita maastoja oli suunnistaa. Osallistujia on murto-osa esim. verrattuna Kainuun rastiviikkoon, mutta maastot ovat vähintään yhtä upeita. Suosittelen kyllä. 

Mutta itse asiaan eli viime viikonlopun tunturisuunnistukseen. Lauantaina lähtö tapahtui yhteislähtönä klo 13. Osallistuin miesten HB yksilösarjaan, jossa on lyhyemmät radat kun HA sarjassa. Mutta kyllä 17,5 ja 18,5 kilsaa vallan hyvin riittivät.. Lauantaina reitti oli sinänsä yllättävän helppo, nousua ei ollut älyttömästi. Lisäksi näkyvyys oli todella hyvä, joten pahoja pummeja ei päässyt tekemään mitenkään, kun kokoajan näki missä nopeammat juoksivat. Lähtöpaikka oli kaupalta n. 1,5 kilsaa polkua ylöspäin. Se oli itse asiassa hyvin suunniteltu, näin ollen kaikki pääsivät heti avotunturiin nauttimaan upeista maastoista. Ainoastaan lopussa kun laskeuduttiin luontokeskukselle, jossa maali sijaitsi, niin siellä oli viimeinen kilsa peitteistä koivupusikkoa. 

Lauantaina jälkeen oli kyllä jalat kipeät, joten eipä taas oikein tiennyt mitä tuleman pitää kun sunnuntaina lähdettiin matkaan.. Onneksi meitä oli hyvä kolmen porukka, jossa juostiin sopivaa vauhtia sunnuntain reitti yhdessä.. Ikävä kyllä sunnuntaina mäkeä riitti sitten lauantainkin edestä.. Pakko oli laittaa ihan kävelyksi Ailakkavaaran rinnettä kun noustiin ylös.. Loppupuolella oli vielä toinen isompi nousi ja siinä kun könysi ylös, niin tiesin, että loppukiri on mun osalta jo juostu tässä vaiheessa.. Eli loppu oli kyllä taistelua, että jaksoin maaliin.. Lauantai meni siis yllättävän helposti, mutta sunnuntaina joutui sitten koville senkin edestä. 

Mahtavat maastot ja todella upeat maisemat! Toki tuolla Kilpisjärvellä ns. hyvissäkin paikoissa sitä kiveä riittää, että kokoajan saa katsella jalkoihin kun etenee. Tai jos ei ole kiviä, niin sitten on polven korkuista varpua, jossa on todella raskasta edetä. Mutta summa summarun tunturisuunnistuksesta ja reissusta muuten, kokolailla 5/5.

Edit, parit kuvat lisätty Haapiksen pyynnöstä pikaisesti:

Furuflaten, pieni patikointi katseleen jäätikköä

Furuflaten.jpg

Paras -vuoren maisemissa käppäily. Ei huiputusta, kun piti säästellä jalkoja suunnistuksiin

Paras.jpg

Sunnuntain tunturisuunnistuksen kartta

kartta%20sunnuntai.jpg